Johdanto
Sottiisi on letkeästi svengaava kävelypohjainen paritanssi, jonka kuoseissa on jo havaittavissa 1800-luvun lopun jälkeen syntyneille seuratansseille ominaista letkeyttä. Sottiisi perustuu kansanomaisille paritansseille tyypilliseen kaksijakoiseen rakenteeseen, jossa:
A-osa liikutaan rinnakkain tilassa edeten
B-osa tanssitaan parin kanssa vastakkain suljetussa otteessa tilassa edeten ja ympäri pyörien
Kehorytmit
Sottiisin kehokortissa tanssiryhmiä pääsee kokeilemaan taputtamisen, sanarytmin ja hytkeen avulla.
Kehokortin harjoitteet ovat:
- Taputus reisiin
- Sanarytmi: tans-si vaan | lau-la vaan | soi-ta vaan
- Polvien jousto eli hytke mukaan
Painonsiirrot
Sottiisissa painonsiirrot eli tanssiaskeleet perustuvat kävelyyn ja askelten nopeuden muunteluun.
Hidas askel
Hitaat askeleet keräävät liike-energiaa maadoittaen tanssin alustaan. Ne myös vahvistavat tasapainon hallintaa.
Hidas askel kannattaa tanssia tuplahytkeellä, jolloin jokaista askelta kohti otetaan kaksi alas-ylös -suuntaista polvenjoustoa.
Hitaassa askeleessa vartalon painopiste lepää rauhassa tukijalan päällä. Askel rullaa kantajohtoisesti päkiälle. Painonsiirron loppuvaiheessa askel juurrutetaan lattiaa kohti työntäen tukijalan jalkapohjaa alustaan kehon taakse, tästä muodostuu myöhemmin esiteltävässä keinuaskeleessa hyödynnettävä takatyöntö.
Nopea askel
Nopeissa askelissa liike-energia vapautuu tilassa liikkuvaksi tanssiksi.
Nopeissa askelissa hytke on tasainen. Jokaiselle painonsiirrolle tanssitaan luontevasti ensin alaspäin suuntautuva ja sitten kohoava joustoliike.
Nopeassa askeleessa vartalon painopiste kallistuu eteen päkiöiden suuntaan ja jalkapohjan läpi rullaava liike soljuu saumattomasti eteenpäin.
Askeleiden muuntelu
Hitaiden ja nopeiden askeleiden muuntelussa vaihdellaan pidäkkeisen ja vapaan liike-energian välillä.
Hytke säilyy samana, vaikka painonsiirtojen nopeutta muunnellaan hitaasta nopeaan ja takaisin.
Hitaiden ja nopeiden askeleiden järjestystä voi muunnella vapaasti musiikin innoittamana. Sottiisia voi tanssia myös soolona, jos ei satu olemaan tanssikaveria.
Vaihtoaskel
Vaihtoaskel yhdistää hitaat ja nopeat askeleet kaavaksi.
Sottiisiin kuuluu olennaisesti vaihtoaskel, joka on mukava tapa toteuttaa perusaskeleen eri rytmejä jäsennellysti.
Sottiisin vaihtoaskeleen rytmi on
nopea-nopea-hidas | nopea-nopea-hidas.
Kontakti
Pariyhteys on molemminpuolista kehollista vuorovaikutusta parin ja soittajan kanssa. Pariyhteyteen liitttyvät taidot muodostavat kansanomaisen paritanssin ytimen.
Rinnakkain
Rinnakkain tanssittaessa hytke on yhteisesti jaettu tekijä. Kumpi tahansa parin osapuolista voi ehdottaa hytkettä, johon toinen voi jo halutessaan vastata.
Vuorovaikutuksen rakentamisen voi aloittaa vapaalla tanssilla toisen kanssa rinnakkain. Kanssatanssija tarjoaa liikkeille kiintopisteen, johon omalla toiminnallaan voi reagoida. Tanssissa on hyvä vaihdella kehon puolta, jolloin välillä tanssitaan oikea tai vasen kylki kohti paria. Myös liikkeen suuntaa etenemisen ja perääntymisen välillä kannattaa muunnella, sillä paritanssissa hyödynnetään kaikkia liikesuuntia: eteen-sivulle-taakse ja ympäri.
Rinnakkaisotteita
Käsi olalla
Rinnakkain parin kanssa tanssittaessa voi hyödyntää käsi olkapäällä otetta. Tämä on oivallinen tapa ottaa tuntumaa kaverin mittasuhteisiin, vartalon painopisteen suuntaan, askeleen mittaan ja hytkeeseen.
Avoin tanssiote
Avoin tanssiote tuo parin lähemmäksi vierelle. Tässä otteessa parin sisempien kylkien väliin muodostuu yhteinen tukilinja, jota kohti molempien on hyvä kallistaa painopistettään. Avoimessa tanssiotteessa tanssijat ovat rinnakkain, seuraaja viejän oikealla puolella. Viejän oikea käsi asettuu seuraajan oikealle vyötärölle ja seuraajan vasen käsi lepää viejän oikealla olkapäällä. Avoin tanssiote on tyypillinen rinnakkaisote kansanomaisten variaatioiden A-osissa.
Vastakkaisotteita
Kansanomainen paritanssiote eli polskaote
Pyörintavaiheiheisiin valikoituu usein kansanomainen paritanssiasento, jota myös polskaotteeksi kutsutaan. Polskaote on vastakkaisista tanssiotteista tasa-arvoisin, sillä tanssiparin välillä ei ole kontaktitason valta-asetelmaa, vaan molemmat pystyvät tässä otteessa sekä ehdottamaan että reagoimaan ehdotuksiin. Myös viejän ja seuraajan roolin vaihtaminen onnistuu tässä otteessa sulavasti.
Polskaote puetaan siten, että tanssijat ovat vastakkain ”omilla puolillaan” eli hieman vasemmalla toisistaan. Oikeat kädet ovat tukevasti parin selässä lapaluiden alapuolella ja vasemmat kädet tarttuvat lempeästi parin oikeasta olkavarresta. Oikeat kädet ovat parinvälisen kommunikaation ja tuen pääsääntöiset tukiraajat. Saavuttaakseen keskihakuvoiman molemmat tanssijat pyrkivät kohottamaan ja hieman kallistamaan ylävartaloa kohti parin välistä akselia. Tässä halauksenomaisessa otteessa lantiot irtoavat hieman taakse ja jalkaterät pyrkivät lähelle toisiaan.
Polskaotteessa tanssijoiden oikeat kehonpuoliskot muodostavat parinvälisen ydinlinjan, tällä tuella vasemmat kehonpuoliskot voivat todentaa keskihakuvoiman vaikutuksen.
Käännös
Keinuaskel
Kääntymisen harjoittelu on hyvä aloittaa keinuaskeleesta, joka sananmukaisesti keinuu eteen-taakse suunnassa.
Tässä jalat sijoittuvat askeleen mitan toisistaan peräkkäin oikean jalan ollessa vasemman edessä. Keinuasennossa jalat asettuvat omille raiteilleen siten, että varpaat osoittavat eteenpäin ja polvet pyrkivät säilymään lähellä toisiaan. Keinuaskeleessa astutaan kantajohtoinen askel eteenpäin ja päkiäjohtoinen askel taaksepäin. Kun tanssija kokee saavuttavansa tasapainoisen tuntuman keinuliikkeeseen, hän voi alkaa kääntämään askelta paikallaan oikeaan. Käännösmäärää lisätään vähitellen, jolloin saavutetaan pistokäännökseksi kutsuttava paripyörintä.
Keinuaskel pareittain
Harjoittelu kohti pistopyörinnäksi kutsuttua tilassa etenevää paripyörinnän tapaa on hyvä aloittaa keinuaskeleella pareittain.
Seuraavaksi keinuaskelta aletaan tanssia parin kanssa vastakkain. Molemmilla on edelleen oikea jalka vasemman edessä, mutta nyt pari toimii yksikkönä samaan suuntaan eli liikuttaa yhteistä parin välillä olevaa tukiakselia eteen ja taakse. Kädet käsissä ote helpottaa yhteisen liikesuunnan kokemista ja kehollisen pariyhteyden muodostumista. Yhteisen liikkeen hahmottuessa pariyksikkö voi alkaa kääntää keinuaskelta vähitellen oikeaan, jolloin alkaa toteutua pistopyörinnäksi kutsuttu paripyörinnän tapa.
Sottiisin tanssiminen
Lavasottiisi
Vapaasti muunneltua sottiisin tanssimista kutsutaan lavasottiisiksi.
Sottiisia voidaan tanssia vapaasti askelrytmejä muunnellen A-osassa rinnakkain parin kanssa. Hytke on tässä parin kehokontaktin yhteen liittävä tekijä, jolloin molemmat voivat muunnella askelrytmejä vapaasti oman tuntuman mukaan. Välillä voidaan tanssia samaa rytmiä parin kanssa ja välillä mennä itsenäisesti omaan rytmiin. Vastakkain tanssittavassa B-osassa rytmimuuntelun impulssit tulevat viejältä, joka on tyypillisesti sisäkehällä oleva tanssija.
Sottiisin kaava
Vakiintunut kaava voi olla aluksi miellyttävä tapa omaksua sottiisin luonne.
Sottiisin perinteinen kaava kestää neljä 2/4-tahtia. Näistä kaksi ensimmäistä tahtia tanssitaan vaihtoaskelia. Vaihtoaskeleet aloitetaan paritanssijaloilla eli sisäkehällä sijaitsevan viejän vasemmalla ja ulkokehällä olevan seuraajan oikealla jalalla. Tämä peilikuvamainen asetelma mahdollistaa sujuvan lähellä tanssimisen sekä pienentää parinvälistä pinta-alaa optimaaliseksi. Paritanssijalkojen ansiosta kävelyyn liittyvä vartalon ristilateraalinen toiminto säilyy molemmilla tanssijoilla luontevana. Kaksi viimeistä tahtia tanssitaan pistopyörintää polskaotteessa. Tässä tyypillisin rytmikaava on neljä hidasta painonsiirtoa.
Sottiisin kaava on siis:
nopea-nopea-hidas | nopea-nopea-hidas | hidas-hidas-hidas-hidas
